Kylvetään monimuotoisuutta, korjataan kestävyyttä: miksi Eurooppa tarvitsee lisää monimuotoista viljelyä?
Monet viljelijät EU:ssa ovat tienhaarassa: ympäristöön liittyvät uhat ja kestämättömistä tuotantomalleista johtuvat tulonmenetykset pakottavat heidät miettimään uudelleen viljelyjärjestelmiään. EU:n rahoittamassa projektissa Diverfarming (Crop diversification and low-input farming across Europe: from practitioners engagement and ecosystems services to increased revenues and chain organisation) viljelijöille tarjotaan tietoja, työkaluja ja tukea, joita he tarvitsevat omaksuakseen tuottavampia, resurssitehokkaita käytäntöjä. Tärkein niistä on viljelyn monimuotoistaminen, yksi agroekologian keskeisistä näkökohdista. ”Intensiiviseen koneistumiseen, ulkoisten panosten liialliseen käyttöön ja monokulttuureihin perustuva maatalous on johtanut maaperän heikentymiseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja Euroopan maanviljelijöiden suurempaan taloudelliseen riskiin”, kertoo Raúl Zornoza Belmonte, maaperätieteen tutkija Cartagenan teknisessä yliopistossa Espanjassa ja Diverfarming-projektin koordinaattori. ”Viljelyn monimuotoistaminen ja resurssien käyttäminen parhaalla mahdollisella tavalla tarjoavat kestävämpiä vaihtoehtoja.” Monimuotoistaminen voi tuoda lukuisia konkreettisia hyötyjä viljelijöille ja maaseutuympäristölle. Se voi ehkäistä maaperän eroosiota, lisätä maaperän viljavuutta ja edistää hiilidioksidin sitomista vähentäen samalla kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden ja raskaiden koneiden käyttöä. Monimuotoisuuden lisääminen voi myös lisätä tuottavuutta ja viljelyjärjestelmien sietokykyä, ei ainoastaan taloudellisesti vaan myös ilmastonmuutoksen kannalta. Yhdessä nämä näkökohdat voivat lisätä kannattavuutta ja samalla auttaa lieventämään ilmastonmuutosta ja edistää luonnon monimuotoisuuden lisääntymistä. Ne voivat lisätä myös maanviljelyn tuottamia ekosysteemipalveluja.
Räätälöidyt ratkaisut
Projektitiimin tutkimuksessa korostuu, että muutokset on toteutettava maatalouden arvoketjujen kaikissa vaiheissa ja mukautettava kunkin alueen erityispiirteisiin, jotta nämä hyödyt voidaan toteuttaa vaikuttavasti. Tämä kontekstin huomioiminen on agroekologian toinen keskeinen periaate. Siihen liittyvät ilmasto- ja maaperäolosuhteet, sosioekonomiset ja kulttuuriset tekijät sekä tekniset rajoitukset. Projektissa keskitytään seuraavien kuuden eurooppalaisen alueen yksilöllisiin piirteisiin: pohjoinen ja eteläinen Välimeri, Keski-Atlantti, mantere sekä pannoninen ja boreaalinen alue. Diverfarming-projektissa arvioidaan parhaillaan todellisia hyötyjä ja käytännön rajoituksia, esteitä ja haittoja, jotka liittyvät monimuotoistettuihin viljelyjärjestelmiin, joissa käytetään kullekin alueelle räätälöityjä vähäpanoksisia viljelykäytäntöjä. Projektissa työskennellään suoraan näiden alueiden viljelijöiden kanssa. ”Jotta saamme viljelijät ja paikalliset sidosryhmät mukaan kehittämään ajattelutavan muutosta eurooppalaisessa maataloudessa ja pystymme hyödyntämään tätä paikallista tietämystä, olemme perustaneet diverfarmers-verkoston yhdessä luomista, yhdessä oppimista ja yhdessä innovointia varten”, Zornoza Belmonte lisää. Innovointi on keskeistä agroekologian ja siten myös Diverfarming-projektin kannalta. Tiimi on suunnitellut prototyypin koneistosta, joka parantaa maaperän muokkausta, mikä taas vähentää työvoimakustannuksia, polttoaineen kulutusta, kasvihuonekaasupäästöjä ja maaperän eroosiota ja helpottaa peittokasvien hallintaa. Prototyypin kehittäminen on nyt loppuvaiheessa, ja se on tarkoitus lanseerata joulukuussa 2021.
Tietoon perustuvat päätökset
Tiimi työstää myös interaktiivista työkalua, joka auttaa viljelijöitä valitsemaan monimuotoistetun viljelyjärjestelmän ja kestävät käytännöt, jotka soveltuvat parhaiten heidän olosuhteisiinsa. Zornoza Belmonte selittää: ”Tarkoituksenamme on kehittää johtava eurooppalainen päätöksentekoa tukeva työkalu, jonka avulla valitaan parhaiten soveltuvat monimuotoistetun viljelyn järjestelmät erilaisiin tilanteisiin, jotta voidaan lisätä tuotantoa ja kestävyyttä ottaen huomioon arvoketjun kaikki vaiheet. Työkalun monikielinen rajapinta takaa helpon saatavuuden ja laajan käytön kaikkialla Euroopassa.” Työkaluun yhdistetään tietoja eri näkökohdista, jotka vaihtelevat maaperästä arvoketjun ominaisuuksiin. Näin luodaan malleja, joiden avulla maatalousyritykset voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. Muita Diverfarming-projektin tulevia tuotoksia ovat kestäviä, monimuotoistettuja viljelyjärjestelmiä koskevat ohjeet, protokolla niiden asianmukaista täytäntöönpanoa varten sekä työkalupakki. Lisäksi laaditaan valkoinen kirja, jossa esitetään tieteellistä näyttöä asiaankuuluvien politiikkojen tueksi. Projektin tulosten viemiseksi eteenpäin Diverfarming liittyi eurooppalaiseen viljelyn monimuotoistamisen klusteriin, jonka tavoitteena on jakaa tietoa tästä aiheesta ja lisätä viljelyn monimuotoistamista koskevan tutkimuksen vaikutusta kaikkialla Euroopassa.
Keywords
Diverfarming, monimuotoistaminen, resurssit, viljelyjärjestelmät, maaperä, agroekologia, viljavuus, koneisto, luonnon monimuotoisuus, arvoketjut, päätöksenteon tukeminen, työkalu
