Kansalaistieteen osallistumisen liukuportaat
Perinteinen tiedeviestintä ei useinkaan anna suurelle yleisölle mahdollisuutta päästä ääneen, ja se muodostaa esteitä ihmisten kannalta merkitykselliselle yhteistyölle tieteen kanssa. ”Tieteen tekeminen yhdessä tarjoaa mahdollisuuden aitoon kaksisuuntaiseen viestintään tieteen ja yhteiskunnan välillä”, sanoo Muki Haklay DITOs (Doing It Together science) -hankkeesta. Hankkeessa toteutettiin kolmen vuoden aikana 829 julkista tapahtumaa yleisön osallistamiseksi, ja sen ansiosta saavutettiin yli puoli miljoonaa kohtaamista kasvotusten sekä lisäksi 3 300 000 verkossa. Toiminnassa keskityttiin kahteen teemaan: biosuunnitteluun ja ympäristökestävyyteen. DITOs-hankkeessa noudatettiin osallistumisen liukuporrasmallia. Tämän käsitteen pohjana on ajatus, että ihmisten osallistuminen tieteeseen voi lisääntyä tai vähentyä ajan myötä heidän elämänvaiheensa, voimavarojensa, kykyjensä, tietämyksensä ja kiinnostuksen kohteidensa mukaan.
Tempauksia ja toimintaa
DITOs-mallissa oli seitsemän osallistumisen tasoa passiivisesta tietojen kulutuksesta esimerkiksi television kautta aina aktiivisempaan osallistumiseen, johon sisältyi esimerkiksi osallistuminen kansalaistieteen hankkeisiin. ”Halusimme löytää mahdollisuuksia siirtää ihmisiä ylös- tai alaspäin eri tasoilla heidän tilanteensa mukaan. Kun lähdemme liikkeelle ihmisten luota emmekä raahaa heitä tieteen luokse, mahdollistamme merkityksellisen ja elämänmittaisen osallistumisen tieteeseen”, sanoo Haklay hanketta isännöivästä University College London (UCL) -yliopistosta. Hankkeen kumppanit käyttivät sekä olemassa olevia verkostoja että tiedotustoimia, joilla he tavoittivat suuren yleisön. Käytössä oli useita eri taktiikoita sosiaalisesta mediasta esiintymisiin museoissa ja festivaaleilla. DITOs-hankkeesta tarjottiin myös tukea kumppaneille, joilla oli vain vähän aikaisempaa kokemusta kansalaistieteestä, esimerkiksi järjestämällä yleisölle interaktiivisia tilaisuuksia näyttelyissä ja muissa suunnitelluissa tapahtumissa. ”Mukautimme tiedetoimintoja kumppanin mukaan ja suunnittelimme ne siten, että niillä tavoitettiin sellaisetkin ihmiset ja paikat, joihin perinteiset osallistumistempaukset eivät yleensä yllä”, Haklay toteaa. Kenties parhain esimerkki tällaisesta toiminnasta oli tiedebussi, jota koordinoi hollantilainen hyväntekeväisyysjärjestö Waag. Tiedeviestintään keskittyvän yhteisön jäsenet saivat tehtäväkseen ajaa bussilla Euroopan halki ja pysähtyä 17 kohteessa paikalliskeskuksissa, pikkukaupungeissa, festivaaleilla ja museoissa. Näissä kohteissa järjestettiin osallistavia työpajoja, joissa oli tarjolla yhdeksän toimintoa, mukaan lukien jogurtin valmistaminen (tietoa bakteereista) tai aurinkovoiteen tekeminen (auringonsäteiden ominaisuuksien tutkiminen). Ohjeet olivat saatavilla useilla kielillä, ja kokemukset jaettiin sosiaalisessa mediassa. Toinen menestystarina oli BioBlitz, osa City Nature -haastetta, jossa ihmiset kokoontuivat tiettyihin paikkoihin keräämään tietoa biodiversiteetistä iNaturalist-sovelluksella. Näiden kokemusten jakamiseen perustettiin Euroopan laajuinen BioBlitz-verkosto.
Askelmuutos
Yksi DITOs-hankkeen konkreettisista seuraamuksista on European Citizen Science Association (ECSA) -järjestön laajentaminen. Se jatkaa työtään, näkyvimmin EU-Citizen.Science-alustan kehittämisessä. ”ECSA on nyt keskitetty järjestö kansalaistieteen hankkeille, jotka liittyvät usein järjestöön toimintakenttänsä laajentamiseksi”, Haklay sanoo. Politiikassa aktiivinen ECSA otti osaa keskusteluun kansalaistieteestä osana Euroopan komission avoimen tieteen ohjelmaa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa DITOs-hankkeesta saatiin kansallisen tiederahoittajan UKRI:n yleisön osallistamiseen ja rahoitusstrategioihin tarvittavia tietoja. Italiassa se auttoi muodostamaan verkoston kansalaistieteen tutkijoista ja toimijoista, jotka tällä hetkellä vaikuttavat maan tiedepolitiikkaan. Hankkeen tuloksia on jo julkaistu laajalti, ja verkossa on saatavana paljon hankkeesta syntyneitä raportteja ja ohjeistoja.
Keywords
DITOs, osallistuminen, kansalaistiede, yhteiskunta, biodiversiteetti, politiikka
