Kansalaistiede: Inspiroivia esimerkkejä kansalaisyhteiskuntaan osallistumisesta Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa
Uusitun eurooppalaisen tutkimusalueen politiikan painopiste on tutkimusjärjestelmän ja koko yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen parantamisessa. Euroopan unionin neuvoston marraskuussa 2021 hyväksymän Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksen yhdeksi pääperiaatteeksi määritettiin yhteiskuntavastuu. Kansalaisten ottaminen mukaan tutkimus- ja innovointipolitiikkojen täytäntöönpanoon voi parantaa tutkimustulosten laatua ja tehostaa rahoituksen vaikutusta. Viime kädessä se auttaa rakentamaan luottamusta ja ymmärrystä tieteen ja yhteiskunnan välille.
Yhteistyö ja yhteiskehittäminen
Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluneesta Science with and for Society -ohjelmasta tuettiin aikaisemmin kansalaisyhteiskuntaan osallistumista ja kansalaistiedettä. Tämän ohjelman osan kautta myönnettiin 65 miljoonaa euroa 25 hankkeelle. Näissä hankkeissa pyrittiin osallistamaan kansalaisia uusilla tavoilla tieteen ja innovoinnin harjoittamiseen, kerättiin aineistoa myönteisistä vaikutuksista ja perustettiin järjestelmiä hyvistä käytännöistä tiedottamiseen. Hankkeissa kansalaiset osallistuivat kaikkiin tutkimuksen ja innovoinnin vaiheisiin suunnitelmien ja menetelmien kehittämisestä tiedon keruuseen ja analysointiin, valvonta- ja arviointitoimia unohtamatta. Nykyään Horisontti Eurooppa edustaa askelmuutosta kohti yhteistyössä toteutettavaa tutkimusta ja innovointia: ohjelmassa priorisoidaan yhdessä suunnittelua ja yhteiskehittämistä, ja sen odotetaan saavan aikaan vaikutuksia kansalaisten ja loppukäyttäjien kanssa toteutettavan yhteiskehittämisen kautta. Hakijoita kehotetaan harkitsemaan avoimen tieteen käytäntöjä ja ottamaan kansalaiset ja kansalaisyhteiskuntaan osallistuminen mukaan menetelmiinsä, sillä tämä osa-alue on osa arviointiprosessia. Erityistä opastusta kansalaisyhteiskuntaan osallistumisesta on saatavilla Horisontti Eurooppa -ohjelman oppaasta (englanniksi). Lisäksi kansalaiset ja kansalaisyhteiskuntaan osallistuminen on huomioitu Horisontti Euroopan klustereissa ja EU:n missioissa, joissa tartutaan globaaleihin haasteisiin asettamalla kansalaisten tarpeet etusijalle tutkimustavoitteiden määrittämisessä. Onkin todettu, että tutkimuksen onnistuminen Euroopassa riippuu laajasta ja laadukkaasta kansalaisten osallistumisesta sekä yhteiskunnan taitojen ja tiedon optimaalisesta hyödyntämisestä. Siksi on välttämätöntä jakaa tietoa hyvistä käytännöistä, toimijoiden verkostoista ja tiedonlähteistä. Tässä Results Pack -tulospaketissa kerrotaan 12 innostavasta kansalaistieteen ja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen hankkeesta, jotka ovat saaneet tukea Horisontti 2020 -ohjelmasta. Näistä esimerkeistä voidaan huomata, miten kansalaistiede ja kansalaisyhteiskuntaan osallistuminen voivat edistää Horisontti Eurooppa -ohjelmaa eri tavoilla. Valituista hankkeista käy ilmi niiden tutkimusalojen ja innovaatioteemojen moninaisuus, joille tästä tutkimustavasta ja innovoinnista voi olla hyötyä. Samalla hankkeet inspiroivat kaikkia, jotka ovat kiinnostuneita Horisontti Eurooppa -apurahojen hakemisesta. Tässä paketissa esiteltyjä hankkeita ovat ACTION, CitieS-Health ja D-NOSES, joissa kehitetyt työkalut ja menetelmät auttavat kansalaisia ratkomaan erilaisten saasteiden tai yleisen ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia lähialueillaan. InSPIRES-hankkeessa kehitettiin malleja, joilla voidaan sitouttaa sidosryhmiä monien eri alojen tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin science shop -tiedekauppojen avulla. Osa hankkeista oli puolestaan toimialakohtaisempia, etenkin terveydenhoitoon keskittyvä CHERRIES ja aurinkovoimaan keskittynyt GRECO. DITOs erottuu mukautetun osallistumisen ratkaisullaan, joka mahdollistaa laajan kattavuuden. WeCount-hankkeessa puolestaan otettiin kansalaiset mukaan liikennetietojen keräämiseen uusien liikennepolitiikkojen kehitystä varten. SCALINGS-hankkeessa tutkittiin, miten yhteiskehittämisen käytännöt vaihtelevat maittain ja missä olosuhteissa yleisön osallistumisen mittakaavaa voitaisiin laajentaa. MICS-hankkeessa keskitytään kansalaistieteen vaikutusten mittaamisen. Tässä esitteessä kerrotaan myös EU-Citizen.Science-alustasta, joka toimii laadukkaan kansalaistieteen tiedonvaihdon keskuksena ja verkkoyhteisönä. Lisäksi siinä kerrotaan, miten WeObserve-hanke parantaa koordinointia nykyisten kansalaishavaintokeskusten ja niihin liittyvien alueellisten, Euroopan tasoisten ja kansainvälisten toimintojen välillä.
