Joukkoistetut työkalut nuuskivat hajujen sijainnin
Toistuva altistuminen hajuille kotona tai työssä voi aiheuttaa monia ongelmia: esimerkiksi päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia, stressiä, unettomuutta ja hengitysongelmia. ”Hajut aiheuttavat melun jälkeen toiseksi eniten ympäristösaasteisiin liittyviä valituksia ympäri maailman. Useimmat hajujen mittaamisen käytetyt tekniikat eivät kuitenkaan ota riittävästi huomioon niiden vaikutuksia kansalaisiin. Koko aihealue on jäänyt liian vähälle huomiolle lainsäädännössä”, sanoo D-NOSES (Distributed Network for Odour Sensing, Empowerment and Sustainability) -hankkeen koordinaattori Rosa Arias, joka toimi aiemmin Ibercivis Foundation -hankkeen vetäjänä ja joka nykyisin on Science for Change -hankkeen perustaja ja toimitusjohtaja. EU:n tukemassa kansalaistieteen D-NOSES-hankkeessa parannettiin erityisesti kehitettyä sovellusta, jolla voitiin joukkoistetusti kerätä reaaliaikaisia, paikkatiedoin varustettuja hajutietoja ja täydentää tietoja niiden ihmisten kokemuksilla, joihin haju vaikutti. Hankkeen menetelmää testattiin 10 pilotissa kahdeksassa Euroopan maassa sekä Chilessä ja Ugandassa näkökulmien laajentamiseksi. Osa pilottien tuloksista on jo julkaistu esimerkiksi Italiassa, Kreikassa ja Chilessä. Espanjassa OdourCollect voitti vastikään arvostetun tiedetiedotuksen Prismas-palkinnon (verkkosivusto espanjaksi).
Kartoitustyökalut
Hanke oli jatkoa University College London -yliopiston Extreme Citizen Science -lähestymistavalle. Siinä priorisoidaan alhaalta ylös suuntautuvia käytäntöjä ja huomioidaan paikalliset tarpeet, jotta voidaan varmistaa kansalaisten osallistuminen ja osallisuus kaikkien tutkimusten vaiheiden aikana. Yleisön osallistamiseen käytettyjä strategioita mukautettiin jokaiselle pilotille. Etnografista tutkimusta seurasi kohdennettuja toimia museoissa ja festivaaleilla sekä esiintymisiä paikallisessa mediassa. Kun osallistujat oli saatu mukaan, he osallistuivat aistimuksellisiin kävelyihin, hajukoulutuksiin ja data-analyysityöpajoihin. D-NOSES-hankkeen keskipisteessä oli OdourCollect-sovellus, joka perustuu MYGEOSS-hankkeen aiemmin kehittämään versioon. Sen avulla hajusta kärsivä yhteisö voi kartoittaa hajusaastetta ja edistää muutosta. Kymmenen pilotin aikana osallistujat ehdottivat parannuksia sovelluksen toimintoihin, esimerkiksi miellyttävien hajujen kartoitusta epämiellyttävien lisäksi. Lippulaivana toimineessa Barcelonan pilotissa keskityttiin kaupungin Forum-alueeseen, joka on joutunut kärsimään jätteen- ja jätevedenkäsittelylaitosten vaikutuksista yli 20 vuotta. Käyttäjiä koulutettiin tunnistamaan eri hajuja, mukaan lukien jätteet, jätevesi, liete ja biokaasu, ja merkitsemään ne kartalle. Sitten nämä tiedot yhdistettiin teolliseen toimintaan sovelluksen historia-analyysilla. Yli 86 osanottajaa ilmoitti yli 600 havaintoa 12 kuukauden ajalta. Yhteensä hankkeessa kerättiin yli 10 000 hajuhavaintoa ympäri maailman yli 1 200 kansalaiselta. ”Osallistumismallimme sukupuolinäkökulman ansiosta 70 % havainnoista on naisten keräämiä”, Arias lisää. ”Yleisesti ottaen pilottimme validoivat menetelmämme, ja Barcelonan ja Italian piloteissa tulokset yhdistettiin perinteisiin hajututkimuksiin. Nenä vaikuttaa olevan erittäin tehokas anturi!”
Politiikkaan vaikuttaminen
D-NOSES-hankkeen ”Revisiting Odour Pollution in Europe” -tapahtuma järjestettiin verkossa kreikkalaisen parlamentin jäsenen Maria Spyrakin johdolla. Lopputuloksena oli, että hajusaasteet ja kansalaistiede lisättiin EU:n toimintasuunnitelmaan ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta”. Tiimi myös toivoo, että sen julkaisema vihreä kirja käynnistää keskustelun kattavasta Euroopan hajupolitiikasta ja johtaa valkoisen kirjan laadintaan. Toinen lopputulos on ollut kansainvälinen hajuobservatorio – interaktiivinen palvelu, johon käyttäjät voivat syöttää ja tarkastella ympäri maailmaa joukkoistetusti kerättyjä tietoja. Lisäksi politiikan muutoksia edistettiin sekä paikallisesti pilottien aikana että yleisemmin vaikuttamisen työkalupakilla, raporteilla ja strategisella hallinnon tiekartalla. Tällä hetkellä tiimi standardisoi menetelmäänsä Espanjassa ja pyrkii kehittämään kunnallista mallia hajulainsäädännön ohjeistukseen. ”Tavoitteenamme on, että viranomaiset käyttävät kansalaisten keräämiä tietoja toimenpiteidensä pohjana”, Arias toteaa. ”Tärkeintä on, että menetelmämme voidaan toisintaa muissa asiayhteyksissä ja/tai sitä voidaan soveltaa muihin yhteiskunnallisiin ja ympäristöongelmiin.”
Keywords
D-NOSES, kansalaistiede, haju, saasteet, jätteet, joukkoistaminen, paikkatiedot