Muutoksen siemen: järjestelmäpohjainen lähestymistapa kasvinjalostukseen
Pellolta pöytään -strategian mukaisesti Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi, että vähintään 25 prosenttia EU:n maatalousmaasta on luomuviljelyn piirissä vuoteen 2030 mennessä. Tämä on tärkeä osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusien luomulajikkeiden kehittämistä ja levittämistä, ja EU:n rahoittamassa LIVESEED (Improve performance of organic agriculture by boosting organic seed and plant breeding efforts across Europe) -hankkeessa pyrittiin tukemaan tätä tavoitetta ratkaisemalla luomusiementen saatavuuden ja laadun ongelmia useista eri näkökulmista, niin markkinat kuin lainsäädäntökin huomioiden. Vuonna 2017 käynnistetty hanke yhdisti 48 organisaatiota 18:sta Euroopan maasta. Heidän joukkoonsa lukeutui kasvitutkijoita, kasvinjalostajia, luomujärjestöjä ja jälleenmyyjiä.
Uusia lähestymistapoja
Yksi hankkeeseen osallistuvista tutkijoista on Edwin Nuijten, kasvitutkija De Beersche Hoevesta Alankomaista. Hän johti työsuunnitelman osa-aluetta, jossa tutkittiin, miten eri jalostusratkaisut voivat tukea ja vahvistaa toinen toistaan. ”Jalostuksessa ei ole kyse vain parhaan kasvin tuottamisesta parhaalle pellolle. Se on myös prosessi, jonka sosiaaliset näkökohdat on huomioitava”, hän sanoo. LIVESEEDin tavoitteena oli yhdistää jalostuksessa noudatettavien erilaisten lähestymistapojen parhaat puolet. Yhteenliittymä määritti neljä erityistä lähestymistapaa, jotka nimettiin ekosysteemipohjaiseksi, yhteisöpohjaiseksi, piirrepohjaiseksi ja yrityspohjaiseksi. Ekosysteemipohjaisissa lähestymistavoissat tutkitaan, miten kasvi on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja miten se voi hyödyttää ympäristöään. Yhteisöpohjaisissa lähestymistavoissa keskitytään jalostajien ja kasvattajien väliseen yhteyteen, ja niissä pyritään tuottamaan osapuolille mahdollisimman suurta yhteiskunnallista arvoa. Piirrepohjaisissalähestymistavoissa tavoitellaan laajempia yhteiskunnallisia etuja parantamalla tiettyjä kasvin ominaisuuksia, esimerkiksi lisäämällä kasvien sisältämien tärkeiden vitamiinien pitoisuutta. Yrityspohjaisissa lähestymistavoissa puolestaan yritetään lisätä tuottoa ja pitää kustannukset minimissä. ”Kaikki lähestymistavat perustuvat arvoihin, arvot vain vaihtelevat”, Nuijten lisää. ”Emme pyri asettamaan arvoja paremmuusjärjestykseen vaan selvittämään, miten ne voidaan yhdistää tukemaan toinen toistaan siten, että luonnon ja yhteiskunnan sopeutumiskyky paranee.”
Tietoalusta
Konsortio keräsi tietoja jalostustekniikoista ja julkaisi useita tutkimusartikkeleja. Yli 800:aa luomuviljelijää konsultoitiin useista kasvien jalostukseen ja siemenmarkkinoihin liittyvistä näkökohdista, ja LIVESEED osallistui Organic Farm Knowledge Platform -alustan laajentamiseen laatimalla erillisen, näihin aiheisiin keskittyvän osion. LIVESEED-hankkeessa kehitettiin EU:n laajuinen reititintietokanta, jonka avulla tuottajat voivat tehdä tarjouksia muihin kansallisiin tietokantoihin yhdellä tietojen syöttämisellä. Nyt tiimi työskentelee tutkimustulosten täytäntöönpanon parissa ja laatii ohjeistoja yhdistetyn jalostuslähestymistavan toteuttamisesta. Tilanne on akuutti, sillä uusien kasvilajikkeiden kehittäminen on hidas prosessi. Jalostajien onkin toimittava nyt, jotta voidaan olla valmiina tulevaisuuden maatalouden haasteisiin, kuten kiristyneisiin torjunta-aineiden käytön rajoituksiin ja ilmastonmuutokseen. Lisäksi Nuijten toteaa, että tilallisia ja kuluttajia uhkaavat kasvinjalostus- ja siemenmarkkinoiden häiriöt. ”Kun katsotaan perinteistä kasvinjalostusta, kaksi tai kolme yritystä dominoi jokaisen hedelmän ja vihanneksen markkinoita. Jos yksi yritys lopettaa jalostusohjelmansa, viljelijät ovat täysin riippuvaisia jäljelle jääneistä. Tilanne ei ole kestävä perinteisellekään maanviljelylle”, hän selittää. ”Luomusiementen ja -kasvien jalostus voi tarjota mahdollisuuden kestävämpien lähestymistapojen kehittämiseen jalostuksessa. Meidän on kehitettävä monia uusia vaihtoehtoja, joten tämä resurssi on hyödyllinen kaikille viljelijöille”, Nuijten sanoo. ”Luomuruokaa sanotaan usein liian kalliiksi, mutta tavallista ruokaa voisi sanoa vastaavasti liian halvaksi – kun piilokustannukset otetaan mukaan, tilanteesta piirtyy täysin erilainen kuva.”
Keywords
LIVESEED, luomu, siemen, maataloustieto, alusta, lajikkeet, jalostus, viljelykasvi, jälleenmyyjät, lähestymistapa, arvot, kestävä
