Tukea palkoviljojen tuotannolle ja käytölle
Vehnä ja muut viljakasvit ovat Euroopassa valta-asemassa verrattuna muihin viljelykasveihin, kuten valkuaiskasveihin. Tämä tarkoittaa, että EU:n on tuotava suuria määriä kasviproteiinia, jota käytetään lähinnä rehuna. Luonnonvarojen käytön parantamiseen maataloudessa keskittyvä tutkija Donal Murphy-Bokern kertoo, että avain tämän kestämättömyyden kierteen katkaisemiseen on viljelyn monimuotoistaminen. ”Palkokasvit, kuten soijapavut, härkäpavut ja herneet, sitovat typpeä ilmasta ja ovat siten luonnollinen lannoitteiden lähde”, kertoo Murphy-Bokern ja korostaa niiden arvoa agroekologisille järjestelmille. ”Koska palkokasvit sisältävät runsaasti proteiineja, ne ovat lisäksi sekä ihmisille että karjalle kestävä ravinnon-, etenkin proteiininlähde.” EU:n rahoittaman hankkeen Legumes Translated (Translating knowledge for legume-based farming for feed and food systems) tuella Murphy-Bokern kollegoineen pyrkii auttamaan Eurooppaa siirtymään kohti kestävämpää kasviproteiinien tuotantoa. Temaattisena verkostona toimivassa hankkeessa tuodaan yhteen alan asiantuntijoita ja tutkijoita kaikkialta Euroopasta. Yhdessä he jakavat tietämystä, tekevät uusia oivalluksia ja tuottavat toteutuskelpoisia tuloksia.
Käytännön dataa päätöksenteon tueksi
Hankkeen tavoitteena on tuottaa käytännön dataa, joka voi tukea päätöksentekoa, ja se on jo tuottanut useita merkittäviä tuloksia. Hankkeessa on esimerkiksi analysoitu, miten palkokasvien käyttöönotto viljelyjärjestelmässä vaikuttaa koko maatilaan. ”Jäsentemme käsitykset muistuttavat meitä siitä, ettei riitä, että palkokasveihin perustuvat tuotteet menestyvät kuluttajamarkkinoilla”, Murphy-Bokern huomauttaa. ”Itse palkokasvien on oltava tehokkaita ja kilpailukykyisiä maatiloilla.” Analysoimalla todellisten maatilojen koko viljelyjärjestelmistä kerättyä dataa kumppanit saivat lisäksi selville esimerkiksi sen, että härkäpapu on taloudellisesti kannattava vaihtoehto Luoteis-Euroopalle tyypillisessä vettä sitovassa maaperässä, kun taas soijapavut ovat taloudellisesti kannattavampia Kaakkois-Euroopassa. ”Tämä tarkoittaa, että näiden viljelykasvien levittämistä näillä alueilla voidaan jatkaa siten, että veronmaksajille aiheutuvat kustannukset ovat suhteellisen pienet”, Murphy-Bokern selittää. Murphy-Bokern jatkaa, että monilla muilla alueilla viljakasvien tuotanto on edelleen erittäin kilpailukykyistä, joten palkokasvien kasvattaminen osana siirtymistä kohti kestävämpiä järjestelmiä on viljelijöille haastavampaa. ”Tähän tarvitaan enemmän julkista tukea, jos halutaan maatilojen monimuotoistavan tuotantoaan palkokasvien suuntaan”, hän lisää. Tätä kipeästi kaivattua tukea tarjoaa Legume Hub.
Palkokasveihin perustuvien arvoketjujen parantaminen
”Legumes Translated -hankkeessa on kyse päätöksentekijöiden – viljelijöistä poliitikkoihin – voimaannuttamisesta tietämyksellä, jonka avulla parannetaan palkokasveihin perustuvia arvoketjuja”, Murphy-Bokern kertoo. ”Tietämyksen ja ymmärryksen jakamiseen tarkoitettuna yhteisönä Legume Hub tuo yhteen kaikki sidosryhmät, jotka pyrkivät kehittämään kestävämpiä elintarvikejärjestelmiä.” European Legume Hub Association -yhdistyksen johtama ja Donau Sojas täytäntöön panema Legume Hub on ajankohtaista, tieteellisesti vahvistettua ja kattavaa tietoa tarjoava keskitetty palvelupiste kaikille, niin tutkijoille, kasvinjalostajille kuin viljelijöillekin, jotka ovat kiinnostuneita palkokasvituotannon parantamisesta Euroopassa. ”Toiveenamme on tehdä Legume Hubista houkutteleva itsejulkaisualusta kaikkea palkokasveihin liittyvää varten – vähän niin kuin palkokasvien ResearchGate tai Wikipedia”, Murphy-Bokern lisää. ”Jos saavutamme tämän tavoitteen, työllämme on vaikutusta pitkään hankkeen jälkeenkin.”
Keywords
Legumes Translated, palkokasvit, soijapapu, viljelykasvit, maatilat, viljelijät, viljelyn monimuotoistaminen, maatalous
